Kun hurahtaa johonkin harrastukseen niin siitä ei pääse irti. Enkä ole oikeastaan koittanutkaan. Keräilen vanhoja oman kaupunkini Porin postikortteja. Mustavalkoisia, joita alkaa olla vaikea löytää. Niitä ei kerry montaa korttia vuodessa, koska niitä ei ole paljon, koska ne maksavat välillä paljon, koska niitä ei löydy kuin netistä tai keräilytapahtumista. Välillä ostan jo vanhoja valokuvia.
En tiedä mikä kaipuu minulla on kortteihin. En niin kovin ole kiinnostunut kirjoitetusta historiasta, kuvat kiinnostavat enemmän. Vanha totuushan on, että kuvat näyttävät enemmän, kuin monta sanaa. Tässä muutama kortti kokoelmistani. Ei kai se sen ihmeellisempää ole. Toiset keräävät postimerkkejä toiset jotain muuta.
Korttien hinnat riippuvat siitä, kuinka hyväkuntoisia ne ovat tai iästä. Hinnat heiluvat n. 5 € hinnasta 20€. Joskus voi saada halvennusta jos ostaa monta. Katselen omia korttejani silloin tällöin, että muistaisin suurin piirtein mitä on tullut ostettua. Harmittaa, kun samaa korttia on monta. Toki niistä pääsee eroon myymällä, mutta kuitenkin.
Monet entiset myyjät ovat lopettaneet. Ei kai korttien myynti mikään kultakaivos ole. Olisi hyvä jos perintöjen saajat eivät kippaisi kaikkea roskikseen vaan katselisivat jos joku taho olisi kiinnostunut.
Vanhoja valokuva-albumeja myydään kirpputoreilla ja keräilytapahtumissa. Minäkin ostin yhden. 1939-1940 luvulta. Mielenkiintoinen katsottava vaikka vain vaatteiden suhteen.

.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)

Kommentit
Lähetä kommentti