Kirjastot ovat lukemista tukevia

 Kirjostojen sivulta saa monenlaista tietoa.  Minä käytän sivua lähinnä kirjojen varaamiseen ja kirjan laina-ajan jatkamiseen jos se on mahdollista.  Kirjastot ovat tiukentaneet kaikkia käytäntöjä.  Vielä voi kirjan laina-aikaa pidentää monta kertaa jos sitä ei ole varattu.  Myöhästymissakkoja on nostettu.  

Kirjasto, jossa käyn eniten on Porin pääkirjasto.  Sieltä olen saanut hyvää palvelua.  Kirjoja sieltäkin joutuu usein tilaamaan, koska määrärahat ovat pienentyneet.  Tällä hetkellä on tilauksessa kaksi kirjaa.  Seutukirjaston avulla pystyn lainaamaan myös mökkipaikkakuntani kirjastosta.

https://satakirjastot.finna.fi/

Katselin omaa lainaushistoriaani, jota on kerätty sivun mukaan vuodesta 2018 asti.  Lainauksia minulla oli 1884.  Siinä on osittain kumppanin lukemia kirjoja ja katselukirjoja.  Katselukirjat ovat harrastuksiini liittyviä esim puutarha ja liikuntakirjoja.  Aikamoinen määrä kuitenkin.  Moni ihminen ei lue melkein mitään.

On sääli, että moni kirjasto on vain tilattujen kirjojen hakemista varten typistetty tila.  Pienet kirjastot on lopetettu.  Ei ihme, että lukutaito on huononemaan päin.

Omistakin kuvastoista löytyy yllätyksiä.  En muistanut, että olen lukenut yhden lasten runoni videolle.Se on ensimmäisestä kirjastani Kissanunta. Ehkä en ole paras lukija muille, mutta itselleni paras ja ehkä kauan sitten lapselleni, jolle luin paljon.

Mökille reissaaminen stressaa

 Mökille mennään yleensä monta kertaa kesässä jos ei olla siellä koko kesää.  Me emme ole.  Melkein joka kerta voi olla kaaosta. Toisinaan kun menee ihan hyvin, silti takaraivossa jyskyttää, mitä olen unohtanut.  Aina yleensä unohtuu jotain, vaikka tavarat laittaisi   edellisenä päivänä valmiiksi.

Se voi olla ruokiin tarvittava ainesosa tai joku muu tärkeä. Kaikki kotona oleva pitää käydä läpi.  Pakastimen ja jääkaapin   ovet pitää tarkistaa. Valot pois vessasta, ikkunat kiinni.  Yhden kerran meiltä jäi takaovi auki kolmeksi päiväksi.  Onneksi kissan häkki oli lukossa, jonne ovi vie.

Moka on kuulemma lahja, mutta ei näissä asioissa.  Kahvinkeittimen takia ollaan palattu varmistamaan.  Ihan turha homma, sehän sammuu jonkin ajan kuluttua.

Kissaa ei olla unohdettu ottaa mukaan, vaikka haluttaisi, se kun ei pidä autoilusta.  Kaikki mahdollinen tulee koppaan.  Oksennuksesta  ulosteeseen.  Haju on välillä melkoinen.  Eläinlääkäri väitti kissan tottuvan autoiluun.  Nyt on mennyt 10 vuotta, ei ole tottunut.

Sen tiedän, ettei minusta tule alkoholistia.  Marketissa edellisenä päivänä ajattelin ostaa pari tölkkiä olutta.  En muistanut, korjasin asian lähikaupassa.  Seuraavana aamuna matkalla mökille, en ollut huomannut ottaa niitä jääkaapista mukaan.  Vichypullot tuli sentään mukaan.

Onneksi käymme mökillä vai kesäkauden.  Saa rauhoittua  kotona.  Sielläkin välillä unohtelee, mutta ei ole niin pitkä matka hakureissulle.

                

Tiima

 Herttainen, surullinen ja vähän väkivaltainenkin tarina vanhenemisesta ja parisuhteesta.  Alma on jäänyt yksin ja alkaa keriä elämäänsä, sen minkä muistaa.  Vanha, yksinäinen ja pelokas.  Ane Riel on kirjoittanut sydämeen käyvän kertomuksen Almasta ja hänen miehestään kelloseppä Otosta.

Kirjasta käy ilmi, että Otosta tulee vanhetessaan vihainen vanha mies.  Alma koittaa selvitä.  Dementia tappaa vähitellen.  Alma saa vielä pieniä onnenhetkiä ennen kuolemaa.  

Olisi mielenkiintoista tietää miksi toiset ovat iloisia loppuun saakka ja toiset eivät.  Tässä kertomuksessa ei ole muita ulkopuolisia, jotka välittäisivät, kuin naapurin pieni poika, joka tuo ilonhetkiä Almalle.

Suosittelen lukemaan kaikkien, joilla on vanhemmat tai ovat itse vanhoja.  

Ennustaminen ei ole totuus

 Tulevaisuutta ei voi kukaan ennustaa täydellisesti.  Toivoa voi aina.  Rauhallisempaa maailmaa, täysipäisiä johtajia, viisautta talouden eteenpäin viemiseksi, luonnon suojelua ja montaa muuta asiaa.  Lista on loputon, asiat vain muuttuvat vastaajan mukaan.

Joku kokee pörssin paksuuden antavan kaiken, toinen taas kaipaa saavansa vatsansa täyteen edes joka toinen päivä.  Kaikki maailman ihmiset elävät epävarmaa aikaa.  Sodan uhka saa lähialueilla tekee elämän haavoittuvaksi.  Toiset uskaltavat elää niin kuin ennenkin.  Ei piiloutuminen paljon autakaan.  Pommi voi osua suoraan kotitaloon, kuin nyt Ukrainassa.

Toivon totisesti, ettei meidän pienenä maana tarvitsisi joutua sotaan niin kuin aikaisemmat sukupolvet.

Kide-sarja

 Ensimmäinen kirja sarjasta, Alec.  Olen lukenut kaikki Arttu Tuomisen kirjat, enkä silti tiennyt mihin tämä kirja minut vie.  Ollaan pysytelty paljon Porin seudulla ja kyllä tästäkin ainakin yhden henkilön kytkös löytyy Porista.  Tämä vie kauas Lappiin, Sallaan, jossa ollaan rajavartioiden töiden tuoksinassa ja salakuljetuksessa.  KIrja on mielestäni yllätyksellinen ja vauhdikas.

Pääosassa ovat rajavartija Sami Aho ja hänen perheensä.  Erityisesti tytär Liina Aho, joka omaa erityisiä taitoja.  Hän ei ole mikään tavallinen tytär.  

Huumeita, murhia ja petoksia sisältävä kirja voisi olla kansainvälistä rikoskirjallisuutta  ja sitä se voi ollakin.  Hyviä kirjoja ei ole koskaan liikaa.

Kirja on siis ensimmäinen osa trilogiasta.  Odotan jännutyksellä seuraavaa kirjaa.  Pitääpä laittaa rilaukseen.  Tätäkin kirjaa odotin kauan ennen kuin sen käsiini sain.

Rikoskirjallisuudesta pitäviä pidetään välillä outona.  Pelkät rakkausromaanit eivät minua kiinnosta.  Dekkareista ja rikoskirjallisuudestä löytyy kaikkea romantiikasta murhaan.  Kaikki ne ovat ihmisen tunteita.

Penkkiurheilijan näkökulmasta

 Valikoivana penkkiurheilijana seuraan vain yleisurheilua ja hiihtoa.  Pidän melkein vain yksilöurheilusta.  Osa urheilulajeista on jo kalastettu maksullisille kanaville.  Niitä näytetään väläyksittäin Urheiluruudussa.  Kaikki nettimaksut on jo hilattu niin korkealle muutenkin, ettei tavallisella (lue köyhällä ) ole varaa laittaa  enempää maksukanaviin.  Varsinkin, kun niissä näytetään suurin osa sellaisia lajeja joita en seuraa.  Esimerkiksi jalkapalloa en ole seurannut moneen vuoteen.  Tulokset luen lehdestä.  

Hyvät selostajat on yksi asia, joka tekee katsomisesta tai kuuntelemisesta nautittavaa.  Yleisesti seuraan Ylen kanavia, joista löytyy hyviä selostajia.  Johannes Oikarinen on  selostaja, jonka selostusta kuuntelee mielellään.  Hänellä on tilanne ampumahiihdossa  hallinnassa koko ajan, eikä hän löpise turhia.  Kun mukana on vielä on kommentaattorina Kaisa Mäkäräinen niin kilpailua on ilo seurata. 

Useat haluavat kuunnella aina Antero Mertarannan selostusta, mutta mielestäni hän on liian monisanainen.  Koitin katsella yleisurheilun lähetystä Timanttiliigasta.  Ei sitä räpätystä kestänyt kuunnella, kun kommentaattorina oli vielä Evilä.  Molemmat ovat varmasti asiantuntijoita, mutta televisiosta näkee välillä paremmin, mitä selostuskopista.  Varsinkin jos ne selostetaan monitorista katsomalla.

Kimmo Porttila selviää ihan hyvin ja moni muukin.  Toisinaan selostajat ja kommentaattorit puhuvat muista asioista, kuin selostavat liikuntatapahtumaa.

Nyt ei kai ole vielä ratkaistu kuka näyttää milloinkin cup-kisoja hiihdossa.  Vai kahmiiko Viaplay kaikki.  No, vielä sentään saadaan katsoa EM, MM kisoja ja Olympialaisia ilmaiseksi pelkän tv- veron hinnalla.

Ruumiskukka

 On aina hienoa löytää uusi dekkarin kirjoittaja.  Sarja alkoi kiinnostaa heti ensimmäisestä osasta.  Kyseessä on Anne Mette Hancock.  Tämä on hänen ensimmäinen dekkarinsa.  Ja minun ensimmäinen tutustumiseni hänen tuotantoonsa, eikä varmaan viimeinen.  Tämä oli niin mukaansa tempaava.  Kaksi seuraavaa on jo lainassa.  Niitä on pakko ottaa useampi kerralla koska nykyään melkein kaikki kirjoittavat sarjoja.  Pystyy ne kyllä lukemaan erillään.  Niissä kuitenkin palataan aikaisempien kirjojen tapahtumiin.

Journalisti Heloise Kaldan on pääosassa, tietysti poliisin kanssa.  Konstaapeli Erik Schöfer on hiukan sivuosassa, mutta tärkeä kuitenkin.  Oli mielenkiintoista, että murhan syypää oli jo tiedossa, mutta karkumatkalla.  Murhaajaa etsittiin, mutta myös syytä murhaan.

Hancock on tanskalainen kirjailija ja toimittaja.  Kenties hän on halunnut pääosaan toimittajan, koska tuntee sen työn.

Totuutta haettiin monelta suunnalta, lapsuudesta saakka.  Useimmiten murha tai tappo tehdään pikaistuksissa.  Tämä ei ole sellainen tapaus.  Kostosta enemmänkin on kysymys.  En halua juonta keriä auki, se on lukijan tehtävä.  Odotan innolla seuraavan kirjan aloittamista.  Vaikka on hienoa löytää uusi kirjailija tai uusi sarja .  Saman henkilön juttua ei kuitenkaan halua lukea kymmeniä.  5-6 kirjaa samaa henkilökaartia on tarpeeksi.  Olen usein jättänyt sarjan loppuosan lukematta kun päähenkilöihin kyllästyy.